Siitä onkin aikaa kun viimeksi olen blogia päivittänyt.. Villa Atriumin Istagram-tilille laitan säännöllisesti kuvia näin talvellakin, vaikka muuten on hiljainen vuodenaika kesähuvilalla.
Villa Atriumin keittöremontti etenee pikku hiljaa, kirjoitan siitä oman postauksen kunhan alkaa olla vähän valmiimpaa. Maalaushommia ovat hidastaneet kovat pakkaset ja keittiökalusteiden paikalleen tuomista suuret lumimäärät. Mutta nyt taitaa kevät tehdä tuloaan.. minä ainakin toivon niin!
Alkuvuosi meni henkilökohtaisessa elämässäni enemmän tai vähemmän ”juhlahumussa”. Kerran elämässä kun täyttää puoli vuosisataa, on kivojen synttäriyllätysten määrä ollut valtava! Perhe ja ystävät ovat muistaneet kukilla, lahjoilla ja korteilla, yllätysvierailuilla, aktiivipäivällä, illallisiella.. muistinko edes kaikkea mainita? Ja minä kun sanoin että juhlin vasta kesällä!
Viimeisin ystävien järjestämä yllätys oli vuorokausi japanilaisessa majatalossa Pukkilassa. Se oli kuin pikavisiitti Japaniin! Vietimme eksoottisen illan kylpien hinoki-ammeessa ja syöden sukiyaki-illallisen pukeutuneena japanilaisiin oleskelukimonoon yakataniin. Majatalo oli vanhan meijerin yksi huoneisto ja sen sisustus sekä yksityiskohdat inspiroivat minua vielä viikkoja myöhemmin.
Sain syntymäpäivälahjaksi työkavereiltani lahjakortin kirjakauppaan (erittäin mieluinen lahja, sillä olen kirjafriikki). Käydessäni katsomassa, mitä ihania uutuuskirjoja mahtaa olla tarjolla, osui silmääni japanilaisista viisauksista ja kulttuurista kertova Minna Eväsojan kirja ”Shoshin – aloittelijan mieli”. Kirja oli napakymppi siihen hetkeen ja lähti mukanani kotiin. Luin kirjan läpi parissa illassa, mutta palaan varmasti myöhemminkin teksteihin. Kirja oli kuvitettu Ateneumin kokoelman kauniilla puupiirroksilla. Päälimmäiseksi jäi mieleen ajatus yksityiskohtien merkityksestä ja kaiken turhan karsimisesta. ”Japanilaisessa yksinkertaisuudessa ei ole mitään liikaa, mutta siinä on kuitenkin kaikki kohdallaan”. Huh.. taitaa olla edessä taas konmaritusta!
Kävin myös kirjastosta lainaamassa japanilaista arkkitehtuuria käsittelevän kirjan. Tilanjakajina toimivat läpikuultavat liukuovet Shojit kiinnostivat erityisesti. Voisinko käyttää sellaista jossain tilassa?
Käydessäni seuraavalla viikolla kesähuvilalla aloin nähdä japanilaisuutta kaikkialla. Harmaan kolea talvipäivä askeettisine värisävyineen korosti tunnelmaa.
Aloin miettiä atrium-pihan arkkitehtuuria ja materiaaleja. En tiedä, oliko isälläni huvilaa suunnitellessa, ainakaan tietoisesti, mielessä Japanin arkkitehtuuri. En ainakaan muista Japania koskaan mainittavan muistelmissa tai hänen muissa teksteissään. Alvar Aalto oli kyllä tutustunut jo 1930-luvulla japanilaiseen arkkitehtuuriin ja se näkyi esimerkiksi Villa Mairean suunnittelussa. Vaikka japanilaisuutta ei koskaan kovinkaan tuoda esille Aallon yhteydessä (asia ilmenee myös tässä lehtiartikkelissa).
Muistin että pihalla kasvoi ennen japanilainen köynnöskasvi, jonka ei alunperin pitänyt edes elää näillä leveysasteilla, mutta kasvoi pihalla yli 50 vuotta. Valitettavasti se kuoli sinä syksynä kun olimme purkaneet vanhan laatoituksen ja toimme täytimme hiekalla vajonneen atriumpihan pohjan. En tiedä oliko syynä olosuhteiden muutos vai oliko muutos henkisesti sille liikaa?
Huvilan vieraskirjasta löytyy merkintä 7.5.1960 ”Ostettiin kasveja Paul Olssonilta atriumpihaan: Celastrus Orbiculata – Surmanköynnös”. Pienellä salapoliisityöllä oikeannäköinen kasvi löytyi kuvahaulla ja sen nimi on Japaninkelasköynnös. Köynnöstä on myynnissä muutamassa puutarhaliikkeessä, suunnittelen sen hankkimista uudelleen Atriumpihaan.
Olen joskus miettinyt kesähuvilan makuuhuoneen muuttamista japanilaistyyliseksi. Nyt nämä ajatukset todella saivat siivet..! Kun joskus tulee makuuhuoneen remontin aika (ehkä ensi kesänä?) saattaa tilaan tulla japanilaista tvistiä.. Remonttia odotellessa on hauska selailla kuvia ja ideoita, niitä löytyy täältä Pinterestistä.